LukkariLiimaa

Kansiykkösosa

Kun vaativaa erityistä tukea antava opettaja kysyy kollegaltaan kysymyksen ”Kuinka rakennat lukkarin?”, on silmissä yleensä odottava ja keskittynyt katse. Eikä ihme. Parhaimmillaan kysyjän laarissa on aikamoinen Rubicin kuutio. Koska lukkarit ovat jo kovasti päivänpolttava aihe, menen suoraan asiaan: LukkariLiimaa.

Yksilölliset ryhmäksi v

Lukkari liimaa yksilölliset ryhmäksi. Uskalla laittaa kaikki oppilaat samaan lukkariin. Saat selkeän kokonaisuuden, joka palvelee yllätyksellistä arkea. Esimerkeissä pyöritän lukkaria kolmella kaverilla, mutta oppilaita voi olla tietenkin, vaikka 6, 7 tai 8… Täysin muokattavissa olevan lukkaripohjan saat tulostettua tästä.

Hojksit arkeen

Lukkari liimaa HOJKSit arkeen. Toisin sanoen, kunkin oppilaan yksilölliset HOJKS -tavoitteet on mahdollista siirtää lukkariin ”lukkarikoodikielellä”. Onnistunutta ”koodikieltä” ovat lyhyet, arjessa käytettävät, tarvittaessa kuvin ja viittomin ilmaistavat sanat. Työ vaatii erityispedagogisia taitoja, joita sinulla kyllä on. Siirry siis koodausvaiheeseen. Tarvitset siihen oppilaiden HOJKSit ja avuksesi vaikka tällaisen käsin riipustetun taulukon:

koodiv

”Koodisanat” löytyvät melkein suoraan oppilaiden HOJKSeista. Avainkysymys on, millaisin menetelmin tavoitetta on HOJKSin mukaan tarkoitus tavoitella? Menetelmästä on enää pieni matka ”lukkarikoodikieleksi”. Päätä tässä vaiheessa olla tinkimättömästi tavoitejohtoinen. Menetelmä palvelee tavoitteeseen pääsyä ja ei koskaan ole itse tavoite.

Harjoittelumäärät taas vaativat yksilöllistä pohdintaa. Kuinka usein ja pitkään arvioit oppilaan tarvitsevan harjoittelua, jotta tavoitteeseen pääseminen olisi mahdollista?  Tarvitaanko siihen yksilötuntia vai ryhmän tukea, erityis- vai yleisopetusryhmää?

Tässä vaiheessa olet siis lukaissut läpi jokaisen oppilaasi HOJKSin ainakin tavoitteiden ja menetelmien osalta, koodannut tavoitteet lukkarikielelle ja arvioinut viikottaiset harjoittelumäärät. Nyt on hyvä pitää pieni tauko ennen vaiheeseen 2 siirtymistä. Siinä lukkaritunnit yhdistetään aikaan ja paikkaan.

Kolmannessa osassa keskitytään aikuisiin. Kuinka jakaa tunnit opettajien ja ohjaajien kesken? Entä mitä on matsaus?

Lukkarin rakentamiseen löydät vinkkejä myös täältä Toiminta-alueittainen opetus kohtaa kuntoutuksen – vinkkejä jaettuun arkeen,

täältä Ops -aarteita: yleisopetuksen yhteistyöluokka

ja täältä Toiminta-alueittain järjestetty opetus kohtaa aika-varkaat.

Yltä päältä LukkariLiimassa,

nimmariyht

Uusi lukuvuosi ja toimiva kalenteri

BLOGIKANSI

Olet ehkä kuullut sanonnan ”jollakin on suunnitelma,  mutta viisaalla toimiva systeemi”. Erityisopettajalle on iloa molemmista!

Tässä muutama mahdollisuus toimivan kalenterisysteemin metsästäjälle, jos olet huomannut, että opettajan päiväkirjakalenterilla on oikea nimi, mutta työsi kannalta väärä sisältö. Valmiiksi ajatellun kalenterin sisälle voi marraskuuhun mennessä helposti hukata Oppilaan jos Kaksikin… mikä on paljon, silloin kun oppilaita on alle kymmenen.

 

 

kys

Onko päiväkirjakalenteri peilikuva omasta työstäsi?

Toimiva systeemi, joka antaa tilaa uusille oivalluksille, omien ajatusten ja työn hallinnalle. Toki sen rakentaminen vie muutaman  elokuisen hetken, mutta se kannattaa.

 

 KUVA2

Lukuvuosi vaihtuu, mutta oppilaat eivät.

Erityisopettaja saattaa jatkaa samojen oppilaiden kanssa vuosiakin. Osa kalenterin tiedoista täytyy siis siirtää tavalla tai toisella uusiin kansiin.

Paitsi jos vanhat kuoret toimivat, vain sisältö täytyy päivittää.

Rengaskansio on näppärä, sillä se antaa mahdollisuuden jättää tärkeät sivut paikoilleen seuraavaa lukuvuotta varten. (Kuvan kalenteri on ”kikki K.”, mutta myös tavallinen rengaskansio toimii hyvin.)

kierrevalmis

Näin kalenteri uusiutuu, mutta päiväkirja jää tärkeänä siltana elettyyn. Sisällys voisi näyttää vaikka tällaiselta:

sisällys.jpg

Mieti sisältö kuitenkin oman työsi tarpeiden kannalta.

Entä poisheitettävät paperit, jotka eivät päädy silppuriin? Tällaisia aarteita varten kannattaa olla ”vanhat kalenterini” -kansio, johon paperit on helppo siirtää.

Mutta sitten varsinaiseen opetukseen.

 

 

Kuva3

Toiminta-alueittaisessa opetuksessa oppilasta kohden muistettavien ja hallittavien asioiden määrä kertaantuu.

Mitä opetukseen liittyviä asioita sinun täytyy työssäsi muistaa ja hallita?

Tee lista asioista ja sisällytä niitä varten omat sivut kalenteriisi.

mosaik.jpg

Kuvan kalenterisivuja voit tulostaa tästä.

 

 

Kuva4.png

Vaativassa erityisessä tuessa opetus on pitkälle yksilöllistettyä. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa valmistelemani oppitunti pitää sisällään useita yksilöllisiä tavoitteita. Yksi oppitunti, kuusi oppilasta, kuusi suunnitelmaa. Kalenteri voi parhaimmillaan olla toimiva ja pitää kasassa suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi.

Mitkä asiat vaativat suunnittelua ja kokonaisuuksien hallintaa omassa työssäsi?

 

Tässä neljä vinkkiä pohdintaan:

 1. Jokaista oppilasta varten oma välilehti. Välilehden sisällön voi räätälöidä kunkin oppilaan tavoitteita tukeviksi. Yhden oppilaan sivut voisivat näyttää esimerkiksi tältä.

yksilökoonti

Oppilaskohtaisia sivuja voit tulostaa tästä.

2. Ryhmätuntisuunnitelmat erikseen. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa ryhmätunneilla on usein oppilaiden toimintaa ohjaava struktuuri:  tuttu aloitus, harjoitukset/tehtävät, tuttu lopetus. Opettaminen on luovaa työtä ja hyvät ideat harjoituksiin kannattaa kirjata muistiin heti kun mahdollista. Niin ryhmätuntisuunnitelmissa kuin yksilöopetuksessakin käytän ”rastipaikkaa”. Muistiin merkitty tehtäväidea saa rastin peräänsä, kun se on otettu käyttöön. Vapaana olevat ideat taas tulevat löydetyiksi helposti.

ryhmätuntimalli

Ryhmätuntisuunnitelmia voit tulostaa tästä.

3. Arviointi ja seuranta opettajan päiväkirjakalenterissa. Arviointia ja seurantaa on tärkeä tehdä säännöllisesti ja myös yhdessä ohjaajien (avustajien) kanssa. Sijainti arvioinnille tulee olla asiallisessa paikassa, missä homma tulee varmasti ja vaivatta tehtyä. Asia on oman blogikirjoituksensa arvoinen ja siksi en mene siihen tässä syvemmin. Itse olen sisällyttänyt kalenteriini arviointi- ja seurantasivuja yksilöopetuksen ja joidenkin ryhmätuntien yhteyteen.

4. Ongelmalliseksi osoittautunutta. Tarvitsenko todella jokaista kalenteriin laittamaani sivua? Ensimmäinen oma kalenterini näytti samalta kuin liian täyteen pakattu auto viikonloppuretkeä varten: paljon hyödyllistä ja runsaasti kaikkea kivaa. Systeemin toimivuuden varmistamiseksi ihan kaikkea ei tarvitse, ei voi, eikä kannata ottaa matkalle mukaan. Ja kyllä, tämä pitää paikkansa myös opettajan päiväkirjakalenterin kohdalla.

Seuraavassa blogimerkinnässä aiheena on yhteisen lukujärjestyksen rakentaminen luokkaan, jossa yksilöllistäminen läpäisee kaiken toiminnan. Siihen asti, mukavia hetkiä opetuksen suunnittelun parissa!

nimmariyht

 

Ps. Vatti K. – Vaativa erityinen tuki kehittyy -koulutukseen ilmoittautuminen  alkoi varsin vauhdikkaasti. Lisätietoja mahdollisiin peruutuspaikkoihin ja muuta mielenkiintoista löydät Vaativan erityisen tuen Facebook -sivuilta.

 

vaativa logo