LukkariLiimaa (osa 3)

 

hedder 3

Osassa 1 ja 2 lukkari liimasi yksilölliset ryhmäksi,  HOJKSit arkeen ja oppimisympäristöt palvelemaan oppimistavoitteita. Kolmannessa osassa lukkari tekee viimeisen tärkeän tehtävänsä liimatessaan luokan aikuiset johdonmukaisen toiminnan alkuasetelmiin.

ALKUASETELMAT

Toiminta-alueittaiselle opetukselle on tunnusomaista se, että opettajan rinnalla luokassa työskentelee useampi ohjaaja (avustaja). Kokemukseni mukaan oppilaille ja luokan toiminnalle on rikkaus, että jokainen aikuinen pystyy työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa. Kuten opettaja, niin myös ohjaajat tekevät työtään koko persoonallaan, ja heidän vahvuusalueensa sekä kiinnostuksenkohteensa vaihtelevat. Hyvä näin, sillä toiminta-alueittaisen opetusryhmän yksilölliset HOJKS -tavoitteet ovat yhtälailla moninaiset, ja tästä johtuen aikuisiin kohdistuva osaamistarvealue on laaja.

 

 

AARTEEET

Koko luokka hyötyy siitä, että opettaja selvittää myös ohjaajien toiveita sekä erityisiä tieto- ja taitoalueita, ennen kuin jakaa oppitunnit luokan aikuisten kesken. Keskiössä on tietenkin oppilas ja hänen oppimisensa tukeminen ja mahdollistaminen. Henkilökeskeisessä suunnittelussa (Person-Centred Planning) oikeiden ihmisten yhteen saattaminen (matching) on yksi keino varmistaa se, että oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa hänelle merkityksellisiä tavoitteita. LukkariLiimaa kannattaakin tuhlata pohtimalla kunkin oppitunnin ohjaajavalinnoissa seuraavia asioita:

• Minkälaista tukea ja ohjausta oppilas tarvitsee tälle tunnille päästäkseen tavoitteeseensa? (esim. tukea tarkkaavuuden ylläpitämiseen tai motoriikaan, ehkä ohjausta jonkin oppimista tukevan apuvälineen käyttöön)

• Mitä erityisiä taitoja opetusta ohjaavalla henkilöllä tulisi olla? (esim. taito ohjata oppilasta tietyn AAC -menetelmän hallintaan, taito tukea toiminnanohjauksen ylläpitämisessä haastavalla ryhmätunnilla, tai kyky ohjata välinetyöskentelyyn taito- ja taideaineen tunnilla)

• Onko jollakin luokan aikuisella sellaisia luonteenpiirteitä tai oppilaan kanssa yhteisiä mielenkiinnon kohteita, mitkä lisäävät oppilaan motivaatiota ja tukevat tavoitteeseen pääsemistä? (esim. luontaista levollisuutta, aktiivisuutta, huumorintajua tai kiinnostusta ja tietämystä jostakin asiasta, mikä lisää oppilaan todennäköisyyttä oppia juuri tällä tunnilla tavoitteina olevat asiat)

Kokemukseni mukaan luokasta löytyy sekä motivoituneita, että työhönsä sitoutuneita ohjaajia silloin, kun ohjaaja voi  käyttää työssään hyödyksi vahvuusalueitaan, mutta saa myös mahdollisuuden kehittyä niissä taidoissa, joista haluaa oppia enemmän.  Ohjaajan kanssa voi pohtia, kuinka uuteen asiaan perehdyttäminen opetuksen lomassa on mielekkäintä ryhmässä tehdä. Yhtä lailla uuden oppiminen ja vahvuusalueiden motivoiva käyttö on tärkeää työssään oppiville ja työtään kehittäville opettajille.

 

 

JOHTO

Mikä idea on liimata ohjaajat ja opettajat tietyille oppitunneille? Mitä hyvää siitä seuraa?

Peruspäivänä ”liimattu” aikuinen pystyy todennäköisemmin sulkemaan mielestään tunnin aloittamista viivyttävät kysymykset, kuten mitä teen, kenen kanssa ja missä opetustilassa? Kun nämä asiat ovat lukkariin liimattuina, voi ohjaajat ja opettaja keskittyä sovittuun, oppimista tukevaan johdonmukaiseen toimintaan. Lukkariin ”liimattu” ohjaaja pystyy suunnittelemaan ja kehittämään myös omaa ohjaustyötänsä, sekä tukemaan omalla ammattitaidollaan opettajaa pedagogisissa pohdinnoissa, oppimateriaalin suunnittelussa ja valmistelussa.

Opettaja taas tietää, kuka aikuinen työskentelee kenenkin kanssa ja milläkin tunnilla. Tällöin opettajan antama pedagoginen ohjaus (mitä, miten, miksi ja millä materiaalilla) on nopea ja helppo suunnata oikealle ohjaajalle päivän aikana. Oppilas taas todennäköisemmin osaa kääntyä oikean aikuisen puoleen tarvitessaan ohjausta oppimiseen tai toiminnan ohjaukseen.

Tässä on hyvä alkuasetelma oppimista tukevaan johdonmukaiseen toimintaan silloinkin, kun luokkahuoneessa toteutetaan toisistaan poikkeavia, yksilöllisiä lukkareita samanaikaisesti, useamman aikuisen toimesta. Ja näin vaativan erityisen tuen opetuksessa usein onkin.

Erityisen kiitollinen hyvästä lukkaripohjasta olen ollut silloin, kun luokassa on sijaisia tai muita yllättäviä muutoksia. Selkeä lukkaripohja mahdollistaa väliaikaisen sekä nopeasti kasattavan tehtävä- ja tuntijaon.  Opettajan ajatuksenjuoksu saattaa olla vaikkapa tällainen:

Mira-ohjaajalla on sijainen Elli.

Oppilaiden kannalta parempi vaihtoehto kuitenkin on, että Elli-sijainen saa Anna-ohjaajan tunnit, jotka ovat sisällöllisesti helpompi hallita kuin Mira-ohjaajan sille päivälle osuvat tunnit.

Näin myös opettaja työskentelee lähempänä Elli-sijaista, ja pystyy tarjoamaan pedagogista ohjausta Ellille oppituntien aikana.

Anna-ohjaaja tekee siis poikkeuksellisesti Mira-ohjaajan tunnit, mikä ei ole ongelma, sillä jokainen ohjaaja pystyy työskentelemään kaikkien luokan oppilaiden kanssa.

Jos jokin oppitunti joudutaan kuitenkin korvaamaan toisella sisällöllä, on opettajan tarvittaessa helppo suunnitella korvaava tunti toiseen ajankohtaan hyvin liimatun lukkarin tuella. Tavoitteena ja toivottuna lopputuloksena on, että jokainen oppilas saa muutoksesta huolimatta tarvitsemansa opetuksen.  Ajatus on tuttu kaikille luokan omille aikuisille, jolloin ohjeeksi tässä tilanteessa riittää:

puhek

 

 

JAKOV

Osassa 2 opettaja varaili itselleen jo joitakin oppitunteja ja varmisti näin pedagogisen vastuun kantamisen käytännön tasolla.

Tavoitejohtoisuus on hyvä pitää mielessä myös tässä vaiheessa lukkarin rakentamista, opettajan liimatessa luokan aikuisia hyviin alkuasetelmiin. Tavoitejohtoisuus tässä kohdin tarkoittaa sitä, että oppilaan HOJKSin mukaiset tavoitteet määrittävät aina lukkarin sisällön. Vasta sitten on aika etsiä yhteisistä osaamisaarteista ne aikuisten taidot ja mielenkiinnon kohteet, joita voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaan oppimisen tukemiseksi. Toisin sanoen, oppilaan oppitunnin aihetta ei voi valita aikuisen kiinnostuksenkohteiden mukaan, vaan HOJKSin mukaan. Henkilökeskeisen suunnittelun (PCP) kantavia kysymyksiä onkin:

Mitä taitoja minun/meidän tulisi vielä oppia, tai miten meidän tulisi muuttaa omaa toimintaamme, jotta oppilaalla olisi mahdollisuus oppia ja päästä tavoitteeseensa?

Opettajan työnkuvaan kuuluu pedagoginen vastuu (suomeksi opetukseen liittyvien päätösten tekeminen ja niistä vastuun ottaminen) sekä ohjaajien pedagoginen ohjaaminen (suomeksi ohjaajien työn tukeminen oppilaan ohjaamisessa sekä opetusmateriaalien ja -välineiden tavoitteellisessa käytössä). Pedagogisen vastuun kantaminen ja ohjaajien pedagoginen ohjaaminen ovat mahdollisia vain silloin, kun opettajalla on riittävän laaja kosketuspinta oppilaille pidettäviin oppitunteihin. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa on hyvä muistaa se, että päivittäiset taidot ovat yksi arvioitava tavoitekokonaisuus, johon opettajan on syytä käyttää sopiva määrä opetustuntejaan. Tässä yksi liimaresepti riittävän laajan kosketuspinnan varmistamiseksi:

jokaiselta

 

 

VARJOO

Valmista lukujärjestystä kannattaa elää läpi kynä kädessä muutaman viikon ajan ja tehdä siihen tarvittavat muutokset. Tavoitteena on lukujärjestys, jonka toteutuminen arjessa on mahdollista. Sanalla varjolukkari viitataan lukujärjestykseen, joka ilmentää arkea rehellisemmin, kuin kirjoitettu lukkari. Vaativan erityisen tuen opetuksessa varjolukkari heikentää oppilaan oppimismahdollisuuksia jokaisen liimausvaiheen kohdalla. Tässä lyhyt esimerkki varjolukkarin vaikutuksista oppilaan elämänlaatuun:

Jermun lyhyen aikavälin tavoitteisiin on kirjattu perustunteiden (iloinen, surullinen, vihainen sekä pelottaa) nimeäminen ja tunteeseen liittyvän syyn tunnistaminen sekä ilmaiseminen avustettuna Taiken avulla.  Todellisuudessa Jermu ei kuitenkaan saa tunteiden ilmaisemiseen liittyvää opetusta  kuin satunnaisesti. Varjolukkarin vuoksi hän menettää viikossa keskimäärin  3 lukkariin suunniteltua oppituntia, kuukaudessa 12 tuntia ja vuodessa 108 oppituntia muulle täytetoiminnalle.

Silloin, kun Jermun pitäisi harjoitella tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista haastavasta käytöksestä poisoppimiseksi, hän tekeekin satunnaisesti jotakin muuta. Koska ei ole selvää suunnitelmaa, mitä Jermun tunti sisältää, ei ole myöskään väliä, kuka häntä ohjaa. Ohjaavan aikuisen ja tuntisisällön satunnainen vaihtelu merkitsee sitä, että Jermulle asetettu tavoitetaso nousee ja laskee tehtävästä ja ohjaajasta riippuen. Uuden oppimateriaalin tarve jää opettajalle epäselväksi ja esimerkiksi oppimiseen tarvittavien  kommunikaatiokuvien päivitystä tehdään mututuntumalla. Oppimisen esteiden tunnistaminen ja poissulkeminen on mahdotonta, sillä seuranta ja johdonmukainen uuden asian opettaminen puuttuvat. Jermun HOJKSiin merkitään keväisin, kerta toisensa jälkeen, ”taitoa on edelleen harjoiteltava”.

Tänään Jermu, nyt 13 -vuotias nuori, on vihainen, koska ei löydä reppuaan. Hän ilmaisee tunteensa ja tarpeensa ainoalla osaamallaan tavalla: kaataa tuolinsa ja heittäytyy lattialle  kovaäänisesti itkien. Ainakin aikuinen huomaa hänet.

 

lopuksiv

LukkariLiiman kanssa väkertely on loppusuoralla ja on aika siirtyä vaiheeseen, jossa HOJKS -tavoitteille annetaan mahdollisuus arjen tasolla muuttua oppilaan hallitsemiksi taidoiksi. Kokonainen lukuvuosi on mahdollisuuksia täynnä! HOJKS on liimattu tukevasti lukkariin ja sen avulla voit keskittyä olennaiseen – oppilaan oppimisen päivittäiseen tukemiseen ja saavutetuista taidoista iloitsemiseen.

Tavoitteiden täyttämää syksyä toivottaen,

NIMMARI

 

 

 

 

LukkariLiimaa (osa 2)

 

hedder osa 2

Osassa 1  lukkari liimasi yksilölliset ryhmäksi ja HOJKSit arkeen. Seuraavaksi lukkari liimaa oppimisympäristöt palvelemaan oppimistavoitteita. Oppimisympäristöllä tarkoitan tässä yhteydessä oppimiselle järjestettyä ajallista ja fyysistä tilaa.

 

PALVELEMAAN TAVOITTEITA

 

Osaksi koulun arkea ja toimintaa

Projekti - Piirustus 2_9 (3)

Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden lukujärjestyksen voi tehdä muun koulun rytmiä mukaillen, kuitenkaan tinkimättä oppilaiden yksilöllisistä tarpeista. Koko koulun yhteinen perusaikataulu tukee toiminnallisen, ja sitä kautta myös sosiaalisen integraation toteutumista arjessa. Siksi perusaikataulussa pysyminen mahdollisuuksien mukaan on järkevää.

Opettajan kannattaa tuoda esille luokkansa oppilaita palvelevia aikataulu-, tila-,  ryhmä- ja tuntitarpeita jo hyvissä ajoin keväällä, jotta koulun lukujärjestysten laatija voi ottaa ne mahdollisuuksien mukaan huomioon kokonaisuutta suunnitellessaan. Oletan, että tässä vaiheessa käytössäsi on ns. ”x-lukkari”, johon koulun lukujärjestysten laatija on merkannut  oppilaiden koulupäivien pituudet ja toiveidesi pohjalta uuden OPSin mukaiset yleisopetuksen yhteistyöluokkatunnit, erityisiä tilavarauksia sisältävät oppitunnit ja mahdollisesti muiden opettajien opettamat tunnit. Aloita yhteisen lukujärjestyksen rakentaminen kirjaamalla nämä kiinteät palikat paikoilleen. (Lukujärjestyksen voit tulostaa tästä.) 

 

Aikataulu aikataulun sisällä -ajattelu

Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden lukujärjestyksen voi tehdä muun koulun rytmiä mukaillen, kuitenkaan tinkimättä oppilaiden yksilöllisistä tarpeista. Kuinka tämä on mahdollista?

Projekti - Piirustus 2_10

Aikataulujen yksilöllistäminen on sitä, että rakennat kiinteiden oppituntien sisälle oppilaille sopivan pituisia ja sisältöisiä kokonaisuuksia. 45 minuutin oppitunnin sisälle voit sisällyttää esimerkiksi ”korit ja aistit” tai rytmittää tekemistä tarvittaessa pienillä lepohetkillä. Oppilas voi myös osallistua tavoitteidensa mukaan vain ryhmätuntien alku, keski- tai loppuosaan, jolloin jäljelle jäävä aika käytetään suunnitelmallisesti muiden taitojen opetteluun. Tällainen tavoitteita tukeva aikatauluttaminen vaatii tietenkin tuekseen riittävät ohjaajaresurssit.

haarukka

 

Päivittäisten taitojen opetteluun jokaisella menee oma yksilöllinen aikansa. Luokan yhteisen lukujärjestyksen kannalta ruokailussa kannattaa edetä eniten aikaa tarvitsevan tahtiin. Nopeimmat ehtivät syödä, käydä välitunnilla ja aloittaa ehkä yksilöllisiä tehtäviä muun koulun aikataulussa. Eniten aikaa tarvitseva taas saa käyttää tämän ajan pelkästään päivittäisten taitojen harjoitteluun ja ruoasta nauttimiseen.

 

Koko koulun yhteiset välitunnit virkistävät niin oppilaita kuin aikuisia. Mieti, voitko lohkaista välituntia edeltävältä ja seuraavalta tunnilta hieman aikaa pukemiseen ja riisumiseen (päivittäisiin taitoihin), jotta ulkoilu voisi olla mahdollista muun koulun aikataulussa. Kouluille, joilla on myös toiminta-alueittain opiskelevia luokkia, puolen tunnin välitunti Liikkuvan koulun hengessä on aina toiminnallisen- ja sosiaalisen integraation mahdollisuus.

 

Aika kääriä hihat

PicMonkey Image

Tässä vaiheessa viimeistään olet yltä päältä lukkariliimassa. Työpöytäsi voisi näyttää vaikka tältä. Alla olevia asioita kannattaa työstää yhtäaikaisesti. 

1. Yhteinen lukkaripohja  on pian oppituntien ja tilasuunnittelun suhteen valmis. Pidä tiedosto auki ja aloita paitsi oppilaiden, myös opettajan ja ohjaajien (avustajien) mielekkään, 190 päivää kestävän lukuvuoden rakentaminen! (Tämä liittyy matsaukseen, jota käsittelen LukkariLiimaa osassa 3.)

2. Lukkarikoodit on hyvä pitää näkyvästi esillä. Merkitse itsellesi muistiin kaikki jo lukkariin laittamasi tunnit esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla. Tunne on vähintäänkin vapauttava, kun tiedät, että jokainen oppilaalle HOJKSista koodattu tunti on löytänyt lukkarista oikean paikkansa. Lukkaria rakentaessasi saatat joutua oppimisympäristöön (aika ja paikka) liittyvien ylitsepääsemättömien esteiden saartamaksi, tai koko koulua koskevien viime hetken muutosten viemäksi. Näissä tilanteissa palaa aina oppilaan HOJKSiin. Kysymys tässä vaiheessa kuuluu: 

Kuinka varmistan, että oppilas saa riittävästi harjoitusta myös sen tavoitteen eteen, mikä ei tässä lukujärjestyksessä, tässä kohdin, voikaan toteutua?

Mitä muuta sellaista oppilaan pitäisi tavoitteisiin pääsemiseksi oppia, mikä mahtuisi sopivasti juuri tähän lukujärjestyksen kohtaan?

3. Opelle varatut tunnit kannattaa merkata jo nyt. Apuna voit käyttää kuvan mukaista lappusta, johon merkitset ne tunnit, jotka haluat henkilökohtaisesti oppilaalle pitää tai ryhmätunnit, joissa haluat oppilasta henkilökohtaisesti ohjata. Tuntien valinnassa auttaa pilkottu kysymys:

Mitkä tunnit ovat sellaisia, joissa…

• minun on työskenneltävä oppilaan kanssa säännöllisesti ja

• konkreettisesti ihan itse,

• jotta voin viedä opetusta tavoitteen mukaisesti eteenpäin ja

• myös pedagogisesti ohjata ohjaajia (avustajia) oppilaan oppimisen tukemisessa?

Tämäkin on osa matsausta, johon palaan LukkariLiimaa osassa 3.

4. Oppimisympäristökartta on näppärä apuväline pohtiessasi oppimista tukevan fyysisen tilan tarjoamista oppilaalle. Toiminta-alueittainen opetus on jo ennen uutta OPSia toteuttanut ajatusta siitä, että oppimisympäristöt levittäytyvät tavoitteellisesti myös luokan ja koulun ulkopuolelle. Piirrä nyt yksinkertainen kartta käytettävissa olevista oppimistiloistasi. Älä tyydy näkemään luokkaasikaan vain ”luokkana” vaan mieti yhdessä ohjaajien kanssa, millaisia oppimista tukevia tilastruktuureja voitte sinne rakentaa. Merkitse lyhyt, helposti ymmärrettävissä oleva tunniste jokaiselle oppimistilalle, esimerkiksi oppilaiden omat pöytäpaikat etunimien ensimmäisillä kirjaimilla. Arjen tasolla lukkariin tehty oppimisympäristön tilasuunnittelu näyttäytyy  sujuvana koreografiana, jossa yksilölliset siirtymät on saatu toimiviksi koko ryhmää ajatellen. Jokaisella oppilaalla on myös olemassa olevien tilojen suhteen paras mahdollinen paikka tavoitteiden mukaiseen oppimiseen. 

5.  Oppilaan oman lukkarin voit tulostaa tästä.  Yhteinen lukkari on luokan aikuisia varten, oppilaan oma lukkari oppilasta ja perhettä varten. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa rakennamme myös kuvallisia tai esimerkiksi esinelukujärjestyksiä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yksilöllinen lukkari antaa sinulle hyvän mahdollisuuden tarkastella oppilaan päivää ja viikkoa kokonaisuutena. Tässä vaiheessa on vielä helppo vaikuttaa siihen, että koulupäivistä tulee oppilasta motivoivia sekä riittävän hyviä kokonaisuuksia.

6. Open päiväkirjakalenteri on juuri oikea paikka niille yksilö- ja ryhmäopetusideoille, joita päässäsi risteilee liimatessasi HOJKS -sisältöjä lukkariksi. Lue open päiväkirjakalenterista lisää tästä . 

Nyt kun oppimisympäristöt palvelevat fyysisesti ja ajallisesti tavoitteita, avaan vielä osassa 3 kuinka lukkari liimaa aikuiset johdonmukaisen toiminnan alkuasetelmiin.

Lukkaria kanssasi rakentamassa,

NIMMARI

 

 

 

 

LukkariLiimaa

Kansiykkösosa

Kun vaativaa erityistä tukea antava opettaja kysyy kollegaltaan kysymyksen ”Kuinka rakennat lukkarin?”, on silmissä yleensä odottava ja keskittynyt katse. Eikä ihme. Parhaimmillaan kysyjän laarissa on aikamoinen Rubicin kuutio. Koska lukkarit ovat jo kovasti päivänpolttava aihe, menen suoraan asiaan: LukkariLiimaa.

Yksilölliset ryhmäksi v

Lukkari liimaa yksilölliset ryhmäksi. Uskalla laittaa kaikki oppilaat samaan lukkariin. Saat selkeän kokonaisuuden, joka palvelee yllätyksellistä arkea. Esimerkeissä pyöritän lukkaria kolmella kaverilla, mutta oppilaita voi olla tietenkin, vaikka 6, 7 tai 8… Täysin muokattavissa olevan lukkaripohjan saat tulostettua tästä.

Hojksit arkeen

Lukkari liimaa HOJKSit arkeen. Toisin sanoen, kunkin oppilaan yksilölliset HOJKS -tavoitteet on mahdollista siirtää lukkariin ”lukkarikoodikielellä”. Onnistunutta ”koodikieltä” ovat lyhyet, arjessa käytettävät, tarvittaessa kuvin ja viittomin ilmaistavat sanat. Työ vaatii erityispedagogisia taitoja, joita sinulla kyllä on. Siirry siis koodausvaiheeseen. Tarvitset siihen oppilaiden HOJKSit ja avuksesi vaikka tällaisen käsin riipustetun taulukon:

koodiv

”Koodisanat” löytyvät melkein suoraan oppilaiden HOJKSeista. Avainkysymys on, millaisin menetelmin tavoitetta on HOJKSin mukaan tarkoitus tavoitella? Menetelmästä on enää pieni matka ”lukkarikoodikieleksi”. Päätä tässä vaiheessa olla tinkimättömästi tavoitejohtoinen. Menetelmä palvelee tavoitteeseen pääsyä ja ei koskaan ole itse tavoite.

Harjoittelumäärät taas vaativat yksilöllistä pohdintaa. Kuinka usein ja pitkään arvioit oppilaan tarvitsevan harjoittelua, jotta tavoitteeseen pääseminen olisi mahdollista?  Tarvitaanko siihen yksilötuntia vai ryhmän tukea, erityis- vai yleisopetusryhmää?

Tässä vaiheessa olet siis lukaissut läpi jokaisen oppilaasi HOJKSin ainakin tavoitteiden ja menetelmien osalta, koodannut tavoitteet lukkarikielelle ja arvioinut viikottaiset harjoittelumäärät. Nyt on hyvä pitää pieni tauko ennen vaiheeseen 2 siirtymistä. Siinä lukkaritunnit yhdistetään aikaan ja paikkaan.

Kolmannessa osassa keskitytään aikuisiin. Kuinka jakaa tunnit opettajien ja ohjaajien kesken? Entä mitä on matsaus?

Lukkarin rakentamiseen löydät vinkkejä myös täältä Toiminta-alueittainen opetus kohtaa kuntoutuksen – vinkkejä jaettuun arkeen,

täältä Ops -aarteita: yleisopetuksen yhteistyöluokka

ja täältä Toiminta-alueittain järjestetty opetus kohtaa aika-varkaat.

Yltä päältä LukkariLiimassa,

nimmariyht

Uusi lukuvuosi ja toimiva kalenteri

BLOGIKANSI

Olet ehkä kuullut sanonnan ”jollakin on suunnitelma,  mutta viisaalla toimiva systeemi”. Erityisopettajalle on iloa molemmista!

Tässä muutama mahdollisuus toimivan kalenterisysteemin metsästäjälle, jos olet huomannut, että opettajan päiväkirjakalenterilla on oikea nimi, mutta työsi kannalta väärä sisältö. Valmiiksi ajatellun kalenterin sisälle voi marraskuuhun mennessä helposti hukata Oppilaan jos Kaksikin… mikä on paljon, silloin kun oppilaita on alle kymmenen.

 

 

kys

Onko päiväkirjakalenteri peilikuva omasta työstäsi?

Toimiva systeemi, joka antaa tilaa uusille oivalluksille, omien ajatusten ja työn hallinnalle. Toki sen rakentaminen vie muutaman  elokuisen hetken, mutta se kannattaa.

 

 KUVA2

Lukuvuosi vaihtuu, mutta oppilaat eivät.

Erityisopettaja saattaa jatkaa samojen oppilaiden kanssa vuosiakin. Osa kalenterin tiedoista täytyy siis siirtää tavalla tai toisella uusiin kansiin.

Paitsi jos vanhat kuoret toimivat, vain sisältö täytyy päivittää.

Rengaskansio on näppärä, sillä se antaa mahdollisuuden jättää tärkeät sivut paikoilleen seuraavaa lukuvuotta varten. (Kuvan kalenteri on ”kikki K.”, mutta myös tavallinen rengaskansio toimii hyvin.)

kierrevalmis

Näin kalenteri uusiutuu, mutta päiväkirja jää tärkeänä siltana elettyyn. Sisällys voisi näyttää vaikka tällaiselta:

sisällys.jpg

Mieti sisältö kuitenkin oman työsi tarpeiden kannalta.

Entä poisheitettävät paperit, jotka eivät päädy silppuriin? Tällaisia aarteita varten kannattaa olla ”vanhat kalenterini” -kansio, johon paperit on helppo siirtää.

Mutta sitten varsinaiseen opetukseen.

 

 

Kuva3

Toiminta-alueittaisessa opetuksessa oppilasta kohden muistettavien ja hallittavien asioiden määrä kertaantuu.

Mitä opetukseen liittyviä asioita sinun täytyy työssäsi muistaa ja hallita?

Tee lista asioista ja sisällytä niitä varten omat sivut kalenteriisi.

mosaik.jpg

Kuvan kalenterisivuja voit tulostaa tästä.

 

 

Kuva4.png

Vaativassa erityisessä tuessa opetus on pitkälle yksilöllistettyä. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa valmistelemani oppitunti pitää sisällään useita yksilöllisiä tavoitteita. Yksi oppitunti, kuusi oppilasta, kuusi suunnitelmaa. Kalenteri voi parhaimmillaan olla toimiva ja pitää kasassa suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi.

Mitkä asiat vaativat suunnittelua ja kokonaisuuksien hallintaa omassa työssäsi?

 

Tässä neljä vinkkiä pohdintaan:

 1. Jokaista oppilasta varten oma välilehti. Välilehden sisällön voi räätälöidä kunkin oppilaan tavoitteita tukeviksi. Yhden oppilaan sivut voisivat näyttää esimerkiksi tältä.

yksilökoonti

Oppilaskohtaisia sivuja voit tulostaa tästä.

2. Ryhmätuntisuunnitelmat erikseen. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa ryhmätunneilla on usein oppilaiden toimintaa ohjaava struktuuri:  tuttu aloitus, harjoitukset/tehtävät, tuttu lopetus. Opettaminen on luovaa työtä ja hyvät ideat harjoituksiin kannattaa kirjata muistiin heti kun mahdollista. Niin ryhmätuntisuunnitelmissa kuin yksilöopetuksessakin käytän ”rastipaikkaa”. Muistiin merkitty tehtäväidea saa rastin peräänsä, kun se on otettu käyttöön. Vapaana olevat ideat taas tulevat löydetyiksi helposti.

ryhmätuntimalli

Ryhmätuntisuunnitelmia voit tulostaa tästä.

3. Arviointi ja seuranta opettajan päiväkirjakalenterissa. Arviointia ja seurantaa on tärkeä tehdä säännöllisesti ja myös yhdessä ohjaajien (avustajien) kanssa. Sijainti arvioinnille tulee olla asiallisessa paikassa, missä homma tulee varmasti ja vaivatta tehtyä. Asia on oman blogikirjoituksensa arvoinen ja siksi en mene siihen tässä syvemmin. Itse olen sisällyttänyt kalenteriini arviointi- ja seurantasivuja yksilöopetuksen ja joidenkin ryhmätuntien yhteyteen.

4. Ongelmalliseksi osoittautunutta. Tarvitsenko todella jokaista kalenteriin laittamaani sivua? Ensimmäinen oma kalenterini näytti samalta kuin liian täyteen pakattu auto viikonloppuretkeä varten: paljon hyödyllistä ja runsaasti kaikkea kivaa. Systeemin toimivuuden varmistamiseksi ihan kaikkea ei tarvitse, ei voi, eikä kannata ottaa matkalle mukaan. Ja kyllä, tämä pitää paikkansa myös opettajan päiväkirjakalenterin kohdalla.

Seuraavassa blogimerkinnässä aiheena on yhteisen lukujärjestyksen rakentaminen luokkaan, jossa yksilöllistäminen läpäisee kaiken toiminnan. Siihen asti, mukavia hetkiä opetuksen suunnittelun parissa!

nimmariyht

 

Ps. Vatti K. – Vaativa erityinen tuki kehittyy -koulutukseen ilmoittautuminen  alkoi varsin vauhdikkaasti. Lisätietoja mahdollisiin peruutuspaikkoihin ja muuta mielenkiintoista löydät Vaativan erityisen tuen Facebook -sivuilta.

 

vaativa logo