Merkityksellisten sanojen metsästys

 

 

osa-1

 

Toiminta-alueopetuksessa haluamme opettaa lapselle asioita, jotka ovat merkityksellisiä hänen elämässään nyt ja tulevaisuudessa. Taito viestiä itselle tärkeistä asioista on meille jokaiselle ohittamaton jo ensi parkaisusta aina elämänkaaren toiseen ääripäähän asti. Viestiminen mahdollistaa osaltaan kokemuksen paitsi kuulluksi tulemisesta myös siitä, että saan tuntea olevani tärkeä, hyväksytty ja taitava ollessani toisen ihmisen lähellä.

 

ensimmaista-kohdetta-ei-valita-v

Maailma on täynnä sanoja. Ja samalla opettajan maailma on pullollaan toinen toistaan vakuuttavampia kommunikaatio- ja lukemaan opettamisen menetelmiä. Runsaudenpulan keskellä huomiomme kohde on helposti menetelmän valinnassa. Pohdimme moniammatillisesti pitäisikö lapselle tarjota kieltä laminoituina kuvina, viittomina vai kenties rautaisiin kuoriin käärittynä? Avaisimmeko kirjoitetun kielen yksi- ja kaksitavuisilla sanoilla, kirjain-äännevastaavuudella, liu’uttamalla, värein vai taputuksin rytmitettynä? Nämä ovat tärkeitä päätöksiä, mutta jättävät helposti jälkeensä hieman eksyneen olon.  Ensimmäistä kohdetta kun ei koskaan tulisi valita. Se annetaan.

 

näetkö minut.jpg

 

Kommunikoinnin ja sanojen tunnistamisen opettaminen on opettajan työssä verrattain helppoa, jos vain tiedämme mistä lähdemme liikkeelle. Meidän ei tulisi aluksi miettiä miten vaan kuka ja mitä. Maailma on täynnä sanoja, mutta kukaan meistä ei tarvitse niitä kaikkia. Luokkamme on täynnä oppilaita, mutta osaammeko asettua yhden lapsen rinnalle kerrallaan, ja katsella hänen kanssaan millainen ainutlaatuinen sanojen maailma kasvaa hänen elämänpolkunsa ympärillä?

Voimme jopa pysähtyä ja pohtia, mitä sanoja meidän tulisi opettaa lapselle, ja silti sortua erityispedagogisiin arvauksiin. Tällöin yritämme itse sanoittaa ja arvottaa asioita, joita oppilaan elämänkuvassa näemme. Sen sijaan meidän tulisi päästä ikään kuin tuon kuvan sisälle, kuuloetäisyydelle. Vain näin saamme selville kuinka lapsi ja hänen perheensä arvottavat ja nimeävät omaan elämäänsä liittyviä asioita. Vain näin kiinnitämme huomiomme oleelliseen emmekä asioihin, joilla on perheelle yhtä vähän merkitystä kuin kuvaan vahingossa päätyneellä ohikulkijalla. Kyse on merkityksellisten sanojen metsästyksestä.

 

tarkea-ja-hyvaksytty

Työväline ”Merkityksellisten sanojen metsästys” syntyi vuosia sitten käytännön tarpeesta. Koin, että olimme menetelmällisesti hyvin varustautuneet, mutta toimintamme oli silti kuin tehtäväksi annetun tulipalon tehotonta sammuttamista –  oikeat työvälineet käsissä, mutta silmät ja korvat suljettuina. Silloin kun lapsella itsellään ei vielä ole kieltä kertoa hänelle merkityksellisistä sanoista, perheen antama apu näiden sanojen tunnistamisessa ja oikein nimeämisessä on korvaamaton. Haluamme varmistaa, että lapsi saa mahdollisuuden oppia käyttämään, lukemaan (tunnistamaan) ja ehkä kirjoittamaan sanoja, joilla on hänelle erityistä merkitystä. Nämä ovat sanoja, jotka ovat usein läsnä arjessa, tai joista on hyvä osata muuten kertoa. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi tykkäämiset, tekemiset, pelot, allergiat, odotukset, viikoittaiset harrastukset ja tärkeät henkilöt omassa elämässä.

Kuuloetäisyydelle pääseminen on erityisen tärkeää silloin, kun lapsella on puheen- tai luetun ymmärtämisen pulmia, esimerkiksi vaikean kehitysvamman tai autismin tuomien haasteiden vuoksi. Pyydä perhettä kirjaamisvaiheessa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, mitä sanaa lapselle ja lapsen kanssa kustakin nimettävästä asiasta arjessa käytetään. Onko isoäiti mummi, mummo vai fammu?  Mennäänkö ulos vai pihalle? Vessaan vai pissalle? Syödäänkö lättyjä vai lettuja? Oppimisen varhaisessa vaiheessa oikein nimetty sana nopeuttaa lasta sanan toiminnallisessa ymmärtämisessä ja haltuunotossa. Näiden onnistumisen kokemusten siivittämänä yhteinen ja yksiselitteinen kieli vahvistaa välillisesti myös lapsen kokemusta siitä, että hän on taitava, tärkeä ja hyväksytty omassa yhteisössään. Listan ei tarvitse olla täydellinen, sillä se rikastuu matkan varrella lapsen kasvaessa.

sydän sininen.jpg

Merkityksellisten sanojen metsästys on mukavaa puuhaa, ja perheen kanssa tehtävää yhteistyötä parhaimmillaan. Saalistettu sanalista on kuitenkin tarpeeton, kunnes varmistamme, että merkityksellisistä sanoista tulee luonnollinen osa lapsen omaa arkista ja aktiivista toimintaa ympäristöstä riippumatta. Tämä on mahdollista, kun viemme kerätyn tiedon toiminnallisesti ja monipuolisesti lapsen arkeen. Metsästys jatkuu näissä merkeissä blogin toisessa osassa.

 

jippii-v

 

 

 

Uusi lukuvuosi ja toimiva kalenteri

BLOGIKANSI

Olet ehkä kuullut sanonnan ”jollakin on suunnitelma,  mutta viisaalla toimiva systeemi”. Erityisopettajalle on iloa molemmista!

Tässä muutama mahdollisuus toimivan kalenterisysteemin metsästäjälle, jos olet huomannut, että opettajan päiväkirjakalenterilla on oikea nimi, mutta työsi kannalta väärä sisältö. Valmiiksi ajatellun kalenterin sisälle voi marraskuuhun mennessä helposti hukata Oppilaan jos Kaksikin… mikä on paljon, silloin kun oppilaita on alle kymmenen.

 

 

kys

Onko päiväkirjakalenteri peilikuva omasta työstäsi?

Toimiva systeemi, joka antaa tilaa uusille oivalluksille, omien ajatusten ja työn hallinnalle. Toki sen rakentaminen vie muutaman  elokuisen hetken, mutta se kannattaa.

 

 KUVA2

Lukuvuosi vaihtuu, mutta oppilaat eivät.

Erityisopettaja saattaa jatkaa samojen oppilaiden kanssa vuosiakin. Osa kalenterin tiedoista täytyy siis siirtää tavalla tai toisella uusiin kansiin.

Paitsi jos vanhat kuoret toimivat, vain sisältö täytyy päivittää.

Rengaskansio on näppärä, sillä se antaa mahdollisuuden jättää tärkeät sivut paikoilleen seuraavaa lukuvuotta varten. (Kuvan kalenteri on ”kikki K.”, mutta myös tavallinen rengaskansio toimii hyvin.)

kierrevalmis

Näin kalenteri uusiutuu, mutta päiväkirja jää tärkeänä siltana elettyyn. Sisällys voisi näyttää vaikka tällaiselta:

sisällys.jpg

Mieti sisältö kuitenkin oman työsi tarpeiden kannalta.

Entä poisheitettävät paperit, jotka eivät päädy silppuriin? Tällaisia aarteita varten kannattaa olla ”vanhat kalenterini” -kansio, johon paperit on helppo siirtää.

Mutta sitten varsinaiseen opetukseen.

 

 

Kuva3

Toiminta-alueittaisessa opetuksessa oppilasta kohden muistettavien ja hallittavien asioiden määrä kertaantuu.

Mitä opetukseen liittyviä asioita sinun täytyy työssäsi muistaa ja hallita?

Tee lista asioista ja sisällytä niitä varten omat sivut kalenteriisi.

mosaik.jpg

Kuvan kalenterisivuja voit tulostaa tästä.

 

 

Kuva4.png

Vaativassa erityisessä tuessa opetus on pitkälle yksilöllistettyä. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa valmistelemani oppitunti pitää sisällään useita yksilöllisiä tavoitteita. Yksi oppitunti, kuusi oppilasta, kuusi suunnitelmaa. Kalenteri voi parhaimmillaan olla toimiva ja pitää kasassa suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi.

Mitkä asiat vaativat suunnittelua ja kokonaisuuksien hallintaa omassa työssäsi?

 

Tässä neljä vinkkiä pohdintaan:

 1. Jokaista oppilasta varten oma välilehti. Välilehden sisällön voi räätälöidä kunkin oppilaan tavoitteita tukeviksi. Yhden oppilaan sivut voisivat näyttää esimerkiksi tältä.

yksilökoonti

Oppilaskohtaisia sivuja voit tulostaa tästä.

2. Ryhmätuntisuunnitelmat erikseen. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa ryhmätunneilla on usein oppilaiden toimintaa ohjaava struktuuri:  tuttu aloitus, harjoitukset/tehtävät, tuttu lopetus. Opettaminen on luovaa työtä ja hyvät ideat harjoituksiin kannattaa kirjata muistiin heti kun mahdollista. Niin ryhmätuntisuunnitelmissa kuin yksilöopetuksessakin käytän ”rastipaikkaa”. Muistiin merkitty tehtäväidea saa rastin peräänsä, kun se on otettu käyttöön. Vapaana olevat ideat taas tulevat löydetyiksi helposti.

ryhmätuntimalli

Ryhmätuntisuunnitelmia voit tulostaa tästä.

3. Arviointi ja seuranta opettajan päiväkirjakalenterissa. Arviointia ja seurantaa on tärkeä tehdä säännöllisesti ja myös yhdessä ohjaajien (avustajien) kanssa. Sijainti arvioinnille tulee olla asiallisessa paikassa, missä homma tulee varmasti ja vaivatta tehtyä. Asia on oman blogikirjoituksensa arvoinen ja siksi en mene siihen tässä syvemmin. Itse olen sisällyttänyt kalenteriini arviointi- ja seurantasivuja yksilöopetuksen ja joidenkin ryhmätuntien yhteyteen.

4. Ongelmalliseksi osoittautunutta. Tarvitsenko todella jokaista kalenteriin laittamaani sivua? Ensimmäinen oma kalenterini näytti samalta kuin liian täyteen pakattu auto viikonloppuretkeä varten: paljon hyödyllistä ja runsaasti kaikkea kivaa. Systeemin toimivuuden varmistamiseksi ihan kaikkea ei tarvitse, ei voi, eikä kannata ottaa matkalle mukaan. Ja kyllä, tämä pitää paikkansa myös opettajan päiväkirjakalenterin kohdalla.

Seuraavassa blogimerkinnässä aiheena on yhteisen lukujärjestyksen rakentaminen luokkaan, jossa yksilöllistäminen läpäisee kaiken toiminnan. Siihen asti, mukavia hetkiä opetuksen suunnittelun parissa!

nimmariyht

 

Ps. Vatti K. – Vaativa erityinen tuki kehittyy -koulutukseen ilmoittautuminen  alkoi varsin vauhdikkaasti. Lisätietoja mahdollisiin peruutuspaikkoihin ja muuta mielenkiintoista löydät Vaativan erityisen tuen Facebook -sivuilta.

 

vaativa logo